Puheita

Valtuustopuhe talousarviosta vuodelle 2017

Tänään hyväksymällämme talousarviolla on suuret vaikutukset helsinkiläisten arkeen vuonna 2017 ja siitä eteenpäinkin mutta pienet vaikutukset maailman tilanteeseen.  

On kuitenkin tärkeää että päätöstemme vaikutukset kohdistuvat positiivisesti  asukkaiden arkeen monella taholla ja tasolla, muun muassa varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, asumisessa, joukkoliikenteessä ja ikäihmisten palveluissa.

Monikulttuuristen lasten osuus kasvaa kaikissa lapsiperheiden palveluissa vuonna 2017 ja siitä eteenpäin.  Äitiys- ja lastenneuvolat ovat tärkeässä asemassa perinteisissä neuvolapalveluissa mutta myös tiedon jakamisessa lapsiperheiden muista palveluista muun muassa niille perheille, joiden äidinkieli ei ole suomi sekä myös ohjaamisessa muiden perhepalvelujen piiriin.  

Varhaiskasvatusvirasto on perustanut kaksi erinomaista mallia maahanmuutajaperheille, Perhetalo Naapurin Mellunkylässä ja perhetalo Sahramin Hakaniemessä, missä äidit ja lapset  opettelevat yhdessä suomen kieltä leikin, laulun ja liikunnan keinoin ja samalla tutustutaan suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin eli kotoudutaan yhdessä. Tämä malli pitäisi laajentaa Helsingin kaikkiin leikkipuistoihin.  

Helsinkiläinen leikkipuistotoiminta on maksutonta, helsinkiläislapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja toivon että lähitulevaisuudessa helsinkiläisperheillä on lapsilleen maksuton varhaiskasvatus.  

Koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen sisäilmaongelmiin ja kosteusvaurioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja korjauisinvestointeihin varattava riittävät resurssit. Väistötiloihin muuttaminen korjausten ajaksi on sekä työntekijöille että lapsille rankka kokemus ja huonokuntoisen leikkipuiston sulkeminen vaikuttaa negatiivisesti alueen lapsiperheisiin, koululaisiin sekä koulujen iltapäiväryhmien toimintaan sekä lasten vapaa-ajan viettoon.  

Vanhusten kotihoidosta olen puhunut täällä valtuustossa vuosien ajan - välillä tuntuu että kuuroille korville. Ymmärrän kyllä että kyse on määrärahoista mutta kaikkia kohdennettuja leikkauksia "säästösyistä" en ymmärrä. Esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetustuen määrä on puolitettu kahdeksasta neljään mikä monen vähävaraisen vanhuksen kohdalla tarkoittaa sitä että pääsee kodin ulkopuolella käymään kaksi kertaa kuukaudessa.

Talousarvion 2016 lähetekeskustelu -- Kaupunginvaltuusto 17.2.2016

Vuonna 2009 eli edellisellä valtuustokaudella toin esille demareiden ryhmäpuheenvuorossa koskien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa seuraavat YK:n yleissopimuksen lasten oikeuksia koskevat kohdat jotka sopivat mielestäni hyvin tähän lähetekeskusteluun ensi syksyä ajatellen:
  1. Endoton syrjinnän kielto koskien lapsia, nuoria ja heidän perheitään
  2. Lapsen edun tulee olla ensi sijalla aina, kun tehdään lapsia koskevia viranomaispäätöksiä ja lapsen etu määrää myös vanhempien toimintaa.
  3. Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Tämän yksiselitteinen tarkoitus on Helsingin kaupungin puitteissa luoda lapselle sellainen ympäristö, joka takaa hänelle mahdollisimman täysimääräiset kehittymisen mahdollisuudet. Näihin oikeuksiin kuuluvat terveydenhuolto, koulutus, sosiaaliturva, vapaa-aika ja leikki.
  4. Osallistuminen ja lapsen näkemyksen huomioiminen. Helsingissä lapsille ja nuorille tulee taata oikeus esitää näkemyksensä heitä itseään koskevista asioita kotona, koulussa ja laajemmin yhteiskunnassa ja näille näkemyksille on annettava asianmukainen painoarvo.
Kaikissa tavoitteissa ja hankkeissa tulee ottaa huomioon erityisen alttiit lapsiryhmät ja nuoret: maahanmuuttajalasten- ja nuorten sekä erityisoppilaiden tarpeet unohtamatta vammaisten lasten ja nuorten erityistarpeita ja aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan.

Tähän tavoitteeseen tarvitaan taloudellisia resursseja eli rahaa. riittävästi ammattitaitoista ja työhönsä motivoitunutta henkilökuntaa ja halua sekä tahtoa todelliseen yhteistyöhön yli virastorajojen sekä halua ja kykyä kuunnella lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan herkällä korvalla. Helsingissä on erinomaisia kolmannet sektorin toimijoita, joiden toiminta tukee kunnan omia palveluja ja lapsista ja heidän perheistään kun puhun esimerkkinä Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminta - eli kolmannen sektorin toiminta on erittäin tärkeä osa kaupugin palvelukokonaisuutta. 

Lyhyesti ikäihmisistä. Viime viikkoina on paljon puhuttu vanhuksista ja heidän itsemääräämisoikeuksistaan, kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta sekä omaisten huolesta tilanteessa missä läheinen ei enää pärjää kotona.

Sosiaali ja terveydenhuollossa on monia mittareita millä pystytään arvioimaan vanhuksen kykyä asua kotona tai tarvetta laitoshoitoon.
Kysyn - en tiedä - onko tilanne Helsingin vanhustenhoidossa nyt sellainen että vaakakupeissa on vanhuksen arvioitu toimintakyky  - vanhuksen tahto asua kotona vai molemmat eli raha.

Yksityisen päivähoito ei ole uhka kunnalliselle päivähoidolle -- 2.12.2015 Kaupunginvaltuuston kokous

Yksityisen päivähoito ei ole uhka kunnalliselle päivähoidolle Helsingissä mutta varhaiskasvatuslautakunnan jäsenten pitää seurata yksityisen päivähoitotoiminnan alueellista kehitystä Helsingissä vuosittain. 
 
Olen seurannut yksityisen päivähoitotoiminnan käynnistämistuen kehitystä aikanaan sosiaalilautakunnassa ja tällä valtuustokaudella varhaiskasvatuslautakunnassa.

En näe yksityistä päivähoitotoimintaa uhkana kunnalliselle päivähoidolle Helsingissä. Lasten määrän on kasvanut  lähes vuosittain ja yksityisen hoidon maltillinen kasvu tukee kunnallisen päivähoidon järjestämistä.
Varhaiskasvatuslautakunnassa 29.9 päivähoidon käynnistämistuen vakinaistaminen tuotiin lautakunnalle päätettäväksi mutta tein palautusehdotuksen siitä että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten että esitys tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi Sirpa Puhakan 11.11.2009 hyväksytyn ponnen mukaisesti..

Lautakunta hyväksyi palautusesitykseni yksimielisesti ja tästä syystä asia käsitellään nyt täällä.

Kannatan yksityisen päivähoitotoimminnan käynnistämistuen vakinaistamista mutta varhaiskasvatuslautakunnan tulee seurata yksityisen päivähoitotoiminnan alueellista kehitystä Helsingissä vuosittain.

Lisärakentaminen jakaa myllypurolaisia -- 2.12.2015 Kaupunginvaltuustopuhe

Lisärakentaminen Myllypurossa on jakanut asukaiden mielipiteitä puolesta - vastaan asukastilaisuuksissa. Palveluiden turvaamiseksi pidän maltillista lisärakentamista hyvänä asiana. 

Täydennysrakentaminen puhuttaa helsinkiläisiä - sitä kannatetaa ja vastustetaan - niin myös Myllypurossa. Asemakaavamuutos on mielestäni hyväksyttävissä. Lisärakentaminen turvaa Myllypuron palvelut - koulut, päiväkodit, uuden ostoskeskuksen kauppapalvelut - listaa voi jatkaa mutta lähipalvelut ovat helsinkiläisille tärkeitä.  Lisärakentaminen tulee kuitenkin tehdä luontoa suojellen mikä tässä tapauksessa tarkoittaa Orpaanportaan puistot ja puuston säilyttämistä mahdollisimman hyvin.   

(Asia: Vartiokylän korttelin 45136 tontin 1 ja korttelin 45137 sekä liikenne- katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen)

Helsingin kaupungin talousarvioehdotus vuodelle 2014 6.11.2013

Kun vuoden 2014 talousarviota lukee pätkittäin saa helsinkiläisistä, heidän palveluistaan, strategiasta ja visioista kuvan aivan mahtavasti toimivasta kaupungista. Rakennetaan, parannetaan, huomioidaan, kohdistetaan, tuetaan ja hoivataan.

Todellisuus on kuitenkin toinen, ensi vuoden talousarvio on kokonaisuudessaan kohtuullinen mutta niukkuutta se kuitenkin tulee asukkailleen jakamaan.

Varhaiskasvatusviraston ensimmäinen toimivuosi on loppumassa ja budjetti tullaan ylittämään.

Ensi vuoden budjettiesitykseen olen siltäosin tyytyväinen, että lapsimääriin kohdistuneet paineet vihdoinkin huomioidaan budjetissa. Jos lapsimäärä ja sitä seuraavat kustannukset ovat budjetoitua suuremmat, myönnetään ylitykseen lisämääräraha. Lapsia on ollut vuosittain huomattavasti ennusteita enemmän ja toivon todella että tämä asia saadaan ensi vuonna kuntoon.

Tilavaatimus yhdeksästä kahdeksaan neliömetriin per lapsi sopii erinomaisesti tulevaisuuden päiväkoteihin, jotka oletettavasti ovat suurempia kokonaisuuksia joissa kyetään huomioimaan sekä tilavaatimus että sisäilman laatu nykyistä paremmin. Kahdeksan neliömetrin tilavaatimus on tälläkin hetkellä mahdollinen joissakin päiväkodeissa mutta ei niissä, missä on paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Syrjäytymisvaarassa olevien lasten tunnistaminen ja huomioiminen yhteistyössä varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun välillä on erittäin tärkeä työmuoto ja tätä yhteistyötä pitää ensi vuonna tiivistää edelleen.

Monimuotoista kunnallista kerhotoimintaa pitäisi kehittää mutta samalla pitää huomioida leikkipuistojemme rajalliset mahdollisuudet järjestää kerhotoimintaa; kaikkien puistojen tilat eivät sovellu kerhotoimintaan - asia mikä pitää huomioida tulevissa rakennusten korjausinvestoinneissa.

Perhepäivähoito on edelleen tärkeä hoitomuoto pienille lapsille ja sen kehittämistä ei saa unohtaa.

Helsinkiläisperheet arvostavat kunnallista päivähoitoa ja alleviivaan että laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen ja hänen perheensä oikeus Helsingissä.

Mielestäni vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua saavien asiakkaiden rinnakkaisesta oikeudesta maksuttomaan HSL:n kuukausikorttiin ei pitäisi luopua. Maksuton lippu on tuonut monelle vammaiselle mahdollisuuden käyttää julkisia liikennevälineitä muiden helsinkiläisten rinnalla - olla osa yhteisöä. Jos etu poistetaan monet siirtyvät kokonaan kuljetuspalveluiden käyttäjiksi tai anovat lippua toimeentulotukena.

Vanhuspalveluiden linjaukset painottuvat entistä enemmän kotona asumiseen. Muistisairaiden kohdalla pitäisi kuitenkin huomioida paremmin sairauden edetessä muistisairaan kyky asua kotona. Muistin heiketessä elämänpiiri kapenee, enää ei hallitse asioita, ei esineitä, eikä tunnista kotiin tulijoita. Muistisairaalla on sairauden edetessä erittäin rajallinen kyky arvioida ympäröivää yhteiskuntaa ja silloin hän tarvitsee ehdottomasti ympärivuorokautista tukea ja turvaa, ei lisätukia kotona-asumisessa.

Henkilöstö on edelleenkin Helsingin voimavara - kohdellaan henkilöstöä sen mukaisesti.

KAUPUNGINVALTUUSTON VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN VALMISTELUA KOSKEVA LÄHETEKESKUSTELU (13.2.2013)

Samaan aikaan kun valtuutetut miettivät kaupungin tulevien vuosien strategiaa antoi apulaiskaupunginjohtaja Räty lausunnon Helsingin Sanomille kaupunkimme terveysasemaverkostosta ja sen pilkkomisesta muutamiin suurempiin kokonaisuuksiin ja markettien terveyskioskeihin.

Tällä lausunnolla apulaiskaupunginjohtaja ei antanut juuri aloittaneelle sosiaali- ja terveysvirastolle ja etenkin sen sen henkilökunnalle aikaa edes aloittaa työtään  ja sopeuttaa sote-uudistuksen muutoksia työhönsä.

Myllypurolaisena minun on helppo puhua terveyspalveluista, kuuluuhan Myllypuron terveysasema näihin Rädyn mainitsemiin keskusterveysasemiin. En kuitenkaan voi uskoa että Myllypuron terveysasema kykenisi tarjoamaan laadukkaita terveyspalveluja koko itäiselle Helsingille ympäri vuorokauden. Itäinen iltapäivystys, mutta vain iltapäivystys, Myllypurossa on aivan eri asia ja iltapäivystys todella toisi itäisen alueen asukkaille parannusta terveyspalveluihin ja vähentäisi päivystysten ruuhkaa.

Varhaiskasvatusvirasto aloitti toimintansa aivan uutena virastona vuoden alussa. Ensi vuoden budjettia laadittaessa täytyy ottaa ihan oikeasti huomioon lasten määrän kasvu, jotta vältytään budjetin ylityksiltä. Päivähoidossa pitää panostaa pieniin ryhmäkokoihin ja henkilökunnan (myös sijaisten) pysyvyyteen työhyvinvoinnin keinoin.

Päivähoidon rinnalla tulee lapsiperheille tarjota leikkipuistojen kerhotoimintaa, kerhot eivät kuitenkaan saa korvata päiväkotipaikkoja.

Yhteistyö lastenneuvolan, lapsiperheiden palvelujen ja opetustoimen kanssa on erittäin tärkeä varhaisen puuttumisen keino alle kouluikäisille ja yhteistyömuotojen tiivistäminen ja niihin panostaminen pitää huomioida budjetissa. 

Maahanmuuttajaien suomenkielen opetus on aloitettava jo varhaislapsuudessa. Yksi muoto kielitaidon tukemisessa on maahanmuttajaäitien kielikoulutus leikkipuistojen kerhoissa ja perhetaloissa, joissa äiti voi osallistua koulutukseen lastenhoidon varmistuessa samoissa tiloissa. Kynnys on matala mutta ilman riittäviä määrärahoja toiminta ei tavoita läheskään kaikkia maahanmuuttajaäitejä.

Tämä on tärkeä asia ja se pitää hoitaa kokonaisvaltaisesti Helsingissä.

Kotihoidon työntekijöiden palveluiden varassa asuu aina vain enemmän helsinkiläisiä ikäihmisiä. Budjetissa pitää huomioida työn raskaus ja riittävä ammattitaitoinen henkilöstömäärä. Työ on aina vain suoriteisempaa ja inhimilliseen vuorovaikutukseen  - ihan jutteluun - pitäisi myös varata aikaa vanhusten luona. 

Toimin 8 vuotta vanhuspalvelujen muutoksenhakujaoston puheenjohtajana. Jaostossa käsiteltiin vanhusten ja heidän omaistensa valituksia palveluista koskien erityisesti tilanteita, joissa vanhus tai hänen omaisensa katsoivat että kaupunki oli tehnyt väärän päätöksen evätessään esimerkiksi omaishoidontuen, laitos- tai palveluasmispaikan. Näiden vuosien aikana huomasi selkeästi miten kriteerit muuttuivat ja kovenivat..

Peräänkuulutan inhimillistä vanhuutta myös Helsikiin.

Meidän valtuutettujen pitäisi perusteelisesti pohtia sitä mitä maksaa tulevaisuuden Helsingille koulupudokkuus, mitä maksaa jos terveyseroja ei oikeasti lähdetä kaventamaan, mitä maksaa asunnottomuus etenkin nuorten kohdalla. 

Asetukset Lähetekeskustelu vuoden 2013 budjetista (15.2.2012)

Tämä valtuusto keskustelee nyt viimeisen kerran budjetin raamipohjasta. Meistä siis riippuu, millä eväillä uusi valtuusto aloittaa työnsä vuonna 2013.

Kun katson taaksepäin kuluneeseen valtuustokauteen tunnen toistavani itseäni kun puhun vanhusten hoitoketjuista eli jonottamisesta kaupunginsairaaloissa tai kotona paikkaa palvelutaloon tai vanhainkotiin. Ammattitaitoisen henkilökunnan uupumisesta kotihoidossa, palvelutaloissa ja laitoksissa. 

Riittävään henkilöstömäärään ei ole reagoitu vanhuspalveluissa eikä myöskään päivähoidossa ajoissa. Seuraava valtuusto saa jossain vaiheessa käsiteltäväkseen henkilöstöpulan tuomat ongelmat, joista olemme olleet tietoisia, mutta joihin emme ole reagoineet riittävästi.Nyt olisi viimeinen mahdollisuus panostaa henkilöstöbudjettiin hoiva-alalla ja hoitaa asia kuntoon.

Myös viimeinen mahdollisuus olla vähentämättä vanhusten pitkäaikaishoidon ja palveluasumisen paikkamäärää kun tiedetään vanhusten määrän kasvavan tämän vuosikymmenen aikana.
Olen myös puhunut liian suurista päivähoitoryhmistä. Nyt meillä olisi mahdollisuus puuttua asiaan ja budjetoida päivähoitoon riittävästi rahaa käyttöasteen asettamiseksi 90 prosenttiin, mikä toisi väljyyttä lapsiryhmiin. 

Lasten ja nuorten syrjäytymiskierre on katkaistava. Koulupudokuuden ja nuorisotyöttömyyden torjunta vaatii toimenpiteitä kaikilla sektoreilla alkaen äitiys- ja lastenneuvolasta, jatkuen päivähoitoon, perhepalveluihin, peruskouluun ja sen jälkeiseen koulutukseen unohtamatta asumista, ympäristöä sekä palveluista huolehtivaa henkilöstöä.

Päättäessämme sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä viime vuonna enemmistö valtuutetuista hyväksyi toivomusponteni, jossa edellytetään että uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa huomioidaan vanhusten hoivapaikkojen riittävä määrä, mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien monipuoliset asumispalvelut ja vastaavat ruotsinkieliset palvelut. Huomioidaan tämä myös ensi vuoden budjetissa.

Sosiaalitoimen ja terveystoimen organisaation uudistamisesta

Helsingin sosiaalitoimen ja terveystoimen uudistamisesta on puhuttu jo kauan poliittisten päättäjien keskuudessa hiukan eipäs-juupas tyylillä. Näissä visioissa on päivähoito aina ollut siirtymässä opetusvirastoon. Itse olen vastustanut tätä ajatusta pitäen sitä enemmänkin hallinnollisena laatikkoleikkeinä ilman sisällön muutosta.

Sosiaaliviraston esitys organisaatiomuutoksesta oli mielestäni pohdinnan arvoinen. Se oli harkinnalla tehty ja siinä puututtiin sisältöihin tavalla, joka voi johtaa helsinkiläisten kannalta parempaan lopputulokseen jos pystymme rakentamaan uuden organisaation asukaslähtöisesti. 

Päätösehdotuksessa puhutaan sujuvista hoitoketjuista suunnittelun lähtökohtana. Sujuvien hoitoketjujen onnistumiseksi tarvitaan vanhuspalveluihin riittävästi hoivapaikkoja niin pitkäaikaisosastoilla, vanhainkodeissa kuin palvelutaloissakin eli ei riitä että vanhukset jonottavat asumispaikkaansa kaupunginsairaaloissa yhden yhteisen viraston alaisuudessa. Myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujille on tarjottava riittävästi monipuolisia asumispalveluja.

Esitän toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa huomioidaan vanhusten hoivapaikkojen riittävä määrä, mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien monipuoliset  asumispalvelut sekä vastaavat ruotsinkieliset palvelut.

Helsinki tekee varhaiskasvatuksen olemusta korostavan, valtakunnallisesti merkittävän periaatepäätöksen perustaessaan varhaiskasvatusviraston. Tärkeintä kuitenkin on että yhteistyö säilyy ja vahvistuu lapsiperheiden vastuualueen, neuvolan ja opetustoimen kanssa.

Esitän toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yhteistyö lapsiperheiden vastuualueella (sosiaaliohjaajat päiväkodeissa, perheneuvola, lastensuojelu), terveyspalveluissa (neuvola, terveystarkastukset, perheverkostot) ja opetustoimessa (perusopetus, ruotsinkielinen päivähoito) jatkuu ja palveluja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien kanssa.

Henkilöstö on yhdistämisen voimavara mutta yhdistäminen aiheuttaa joka tapauksessa epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. Mietitään työnkuvien muutoksia, mahdollisia määräaikaisuuksien päättymisiä ja monia muita oman työympäristön muutoksia. On erittäin tärkeää että henkilöstön ja henkilöstöryhmien ääni kuuluu suunnittelussa kaikilla tasoilla. Koulutus, palkitseminen ja työhyvinvointi ovat avainasiota.

Kannatan esitystä

Kirje kaupunginhallitukselle 2011
  • Myllypuron vanhusten palvelutalon jatkosuunnitelmat.

Toivomusponnet koskien Myllypuron voimalaitoskorttelin rakentamista
  • Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kehä I:n eritasoliittymän rakentamista kiirehditään ja että Kehä I:n ja Kontulantien liittymän eteläpuolelle rakennetaan kevyen liikenteen silta ja/tai alikulkutie samalla kun rakentaminen alueella aloitetaan.
  • Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta rakentaa kehitysvammaisten penryhmäkoti alueelle ASU-hankken mukaisesti ja alueen päivähoitotarve kartoitetaan ennen rakentamisen aloittamista.

Kyselytuntikysymys 2009
  • Miksi kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa terveyspalveluiden osalta Helsingissä?